FIN17144/00
Acterhalen Doperwten
s. 06.03.2000

Tumppi oli kuusivuotias elämää koneut mies, kun hän tuli perheeseemme. Kohtapuoliin tulee siis kuluneeksi toiset kuusi vuotta yhteiselämää Tumpin ja muun lauman kanssa ja oma mielipiteeni tästä multiallergisesta ongelmakoirasta on se, että hän on mitä hurmaavin, rauhallisin ja ystävällisin koira, jolla ei ruokinnan ja elämäntilanteen muutoksen jälkeen ole myöskään allergioita esiintynyt.

Tumppi on tietenkin ollut kaiken aikaa kerrassaan ihanstunut meidän rouviin ja neiteihin ja niiden perässä hän edelleen juoksee paikasta toiseen. Ensialkuun Tumpin suuri rakkaus oli Nuppu, jonka perässä poika kulki niin kotona kuin lenkilläkin. Vaan mies kun on, niin kiinnostus on vähitelleen siirtynyt nuorempiin naisiin, eikä tuossa kiinnostuksessa ole ollut mitään hiipumisen merkkejä senkään jälkeen kun koira on leikattu. Sen verran pakko kuitenkin sanoa, että kun karviaset pensaissa kypsyvät ja kriikunat alkavat puista putoilla, ympärillä voisi laulaa vaikka viisi seireeniä, eikä Tumppi niille korvaansa lotkauttaisi.

Tumppi osaa käyttäytyä asiallisesti ja rauhallisesti tilanteessa kuin tilanteessa, ainoana poikkeuksena ruuan valmistumisen odottaminen - sitä ei tämä koira pysty tekemään hiljaa vuosien kouluttamisesta huolimatta. Ensimmäisen vuosien aikana tiukassa säilynyt tapa nukkua pyykkikorissa, pesuvadissa, repussa tai kaapissa on sittemmin jäänyt. Nyt uni tulee missää vaan ja vanhan, lähes kuuron koira uni on niin sikeää, että ulos lähdettäessä täytyy käydä koskettamalla huomauttamassa.

Tumpilla oli piilokives, joten jalostuskäyttöä ei harkittukaan. Tästä syystä myös erilaiset terveystutkimukset on jätetty tekemättä. Kuuden viimeisen vuoden aikana poika ei kuitenkaan ole sairastanut yhtään mitään, ainoastaan kuulo on huono.